Missä?
Suhangon kaivoshankealue sijaitsee Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen rajalla, noin 45 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään. Lapin maakuntakeskuksenakin tunnettu Rovaniemi soveltuu infrastruktuuriltaan, palveluiltaan ja sijainniltaan hyvin kaivoshankkeelle. Aktiivisen Ranuan kuntakeskus sijoittuu noin 30 kilometriä hankealueelta kaakkoon.
“Suhangon hankealue sijaitsee noin 30 km Ranuan kuntakeskuksesta luoteeseen”
Projektialue
Suhanko Arctic Platinum -projektin toiminta ulottuu kolmelle laajalle hankealueelle Pohjois-Suomessa – näitä ovat Suhanko, Narkaus ja Penikat. Kaikilla hankealueilla on hyvä tieverkosto ja niiltä on ympärivuotinen pääsy mm. Kemin ja Oulun satamiin, joista kaivoksen rikastettu tuote voidaan viedä maailmalle.
Suhanko Arctic Platinum -projektin lupa-alueet, mukaan lukien uudet malminetsintälupahakemukset ja jatkoaikahakemukset, kattavat kokonaisuudessaan 310,42 neliökilometriä (31 042 hehtaaria). Alueen esiintymillä ei ole aiemmin suoritettu tuotannollista kaivostoimintaa, mutta Suhangon kaivoshankkeen alueella mineraaliesiintymien hyödyntämiseen tähtäävät tutkimustyöt ovat edenneet jo teknisen kannattavuusselvityksen tasolle. Alueelle sijoittuu 4 144 hehtaarin Suhangon kaivospiiri, jonka maa-alueesta Suhanko Arctic Platinum Oy omistaa 3 728 hehtaaria. Suhangon kaivospiirillä on ympäristö- ja vesitalouslupa tukemassa projektin tämänhetkistä vaihetta, ja alue on kaavoitettu kaivostoimintaa varten.
Suhangon alue on alavaa ja laajalti soiden peittämää. Kuivemmat kangasalueet kasvavat vaihtelevan ikäistä metsätalouskäytössä ollutta metsää. Kaivoshankkeen alue sijoittuu vedenjakajalle Simo- ja Kemijoen valuma-alueiden rajalle. Lähin ympärivuotinen asutus muodostuu muutamista asuinkiinteistöistä, jotka sijoittuvat 3–5 kilometriä kaivospiiriltä koilliseen ja itään. Samalle alueelle sijoittuu myös vapaa-ajan kiinteistöjä, lähinnä alueen pienikokoisten järvien rannoille ja Palovaaran kylään. Mahdolliset tulevaisuuden kaivostoiminnot saattavat sijoittua lähemmäksi alueita, joilla tiedämme olevan jonkin verran asutusta. Huomionarvoista on, ettei Suhangon kaivoshankkeen läheisyyteen sijoitu herkkiä Natura 2000 -alueita. Hankkeella on alueen kuntien vahva tuki.
Alueellinen geologia
Platinaryhmän metalleja sisältävät Suhangon, Narkauksen ja Penikkain mineraaliesiintymät sijoittuvat 2,44 Ga -ikäisten mafisten kerrosintruusiomuodostumien yhteyteen. Alueen kerrosintruusiot ovat tunkeutuneet arkeeisen pohjan ja muinaisen paleoproterotsooisen peitteen välisen rajapinnan tuntumaan ja esiintyvät nykyisellään arkeeisen pohjakompleksin ja paleoproterotsooisen Peräpohjan liuskevyöhykkeen välisen eroosiokontaktin myötäisesti tai läheisyydessä.
Projektin geologia
Suhangon mineraaliesiintymät ovat palladiumrikkaita, mutta sisältävät lisäksi merkittävissä määrin platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kontaktityypin mineralisaatio esiintyy sekä kerrosintruusion reunasarjassa että välittömästi sen alapuolella olevissa arkeeisen pohjakompleksin granitoideissa ja gneisseissä. Suhangon esiintymät ovat suurikokoisia ja sijaitsevat lähellä maan pintaa. Arvioiduissa potentiaalisesti avolouhittavissa kohteissa mineralisaatiovyöhykkeiden paksuus vaihtelee yleensä 10–60 metrin välillä ja niillä on kulun suunnassa jatkuvuutta 900 metristä (Konttijärvi) 2 600 metriin (Suhanko Pohjoinen). Suhanko intruusion pohjakontaktivyöhyke on mineralisoitunut hyvin laaja-alaisesti ja sen kallion pintaan ulottuvat osat jatkuvat ohuen maapeitteen alla useiden kilometrien laajuudella.
Suhangossa platinaryhmän metallit esiintyvät kuparia, nikkeliä ja rautaa sisältävien sulfidimineraalien yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että ne voidaan helposti ottaa talteen tavanomaisilla sulfidien vaahdotusmenetelmillä. Vastaavia geologisia esiintymiä on Etelä-Afrikassa, Kanadassa ja Venäjällä.
Suhangon, Narkauksen ja Penikkain alueiden esiintymien määrittämiseksi on timanttikairattu kaikkiaan 501 000 metriä.
Tutkimustilanne
Suhangon tekniset tutkimukset ovat edenneet pitkälle. Positiivisia tuloksia on saavutettu niin louhinnan suunnittelussa kuin malmien rikastuskokeissa vaahdotusmenetelmällä. Alueella on lainvoimainen Suhangon kaivospiiri sekä ympäristö- ja vesitalouslupa, joka pohjautuu suunnitelmaan louhia ja rikastaa malmia enimmillään 10 miljoonaa tonnia vuodessa.
Kaivoshanke on huomioitu kaavoituksessa sekä alueellisella että paikallisella tasolla. Suhangon kaivoshankkeen laajennetusta alueesta, johon myös Suhanko Pohjoinen -esiintymä sisältyy, on hyväksytty ympäristövaikutusten arviointi ja Natura-arviointi.
Koska Suhangon ympäristö- ja vesitalouslupa on myönnetty jo vuonna 2005, tulee SAP hankkeen toteutussuunnitelman tarkentuessa päivittämään luvan, jotta se vastaa kaikilta osin nykyistä lainsäädäntöä, ympäristöön liittyviä lisääntyneitä velvoitteita ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.
Mineraalivarannot
Suhanko on merkittävä kaivoshanke, jonka odotetaan mahdollistavan pitkäaikaisen kaivostoiminnan. Arviot Suhangon kolmen merkittävimmän esiintymän avolouhittavista mineraalivarannoista päivitettiin vuoden 2020 alustavaa kannattavuusselvitystä varten, noudattaen CIM standardin säännöstöä mineraalivarantojen ja malmivarojen raportoinnissa.
